Turvallinen huominen

Turvallisuudesta puhuttaessa hyvin monella suomalaisella välähtää päällimmäisenä mieleen sota ja kasvava rikollisuus. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat kuitenkin suurimpia ei-sotilaallisia uhkia ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Ehkäiseviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä määrätietoisesti niiden pysäyttämiseksi. Ekologiset kysymykset ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat aikakautemme tärkein tehtävä. Päästökompensaatioille on asetettava selkeät pelisäännöt ja fossiiliriippuvuudesta tulee irtaantua. Ympäristötietoisia yrityksiä ja tahoja on tuettava taloudellisesti, jotta yhä useammat muuttavat toimintansa ympäristön kannalta myönteiseksi. Innovaatiolla ratkotaan ilmastokriisiä.

 

Nato-hakemuksen myötä Suomen on vaalittava diplomaattisia suhteitaan ja jatkettava  laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Jäsenyyden on ehdottomasti oltava puolustuksellinen. On Suomen tehtävä toimia aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä myös maailmalla. Suomikin on vastuussa maailmanrauhan turvaamisesta ja muualla vallitsevat konfliktit eivät missään nimessä ole vain paikallisia. Suomen käymälle asekaupalle on asetettavat tiukemmat ehdot ja kehitysyhteistyön on tuettava maailmanvakautta, -turvallisuutta ja -rauhaa.

 

Yhteiskuntarauha on sisäisen turvallisuuden kulmakivi. Turvallisuus on hauras - rauhaa ja turvallisuuden tunnetta on vaalittava. Esimerkiksi oikeistopopulismin voimakkaasti harjoittama vastakkainasettelu jakaa kansan meihin ja heihin, ja luo eripuraa yhteisöjen välille. Tällaiseen emme saa sortua. Hyökkäävä ja ennakkoluuloinen asenne lietsoo vihamielisyyttä ja syrjintää jo ennestään paheksuttuja vähemmistöjä kohtaan. Vihapuheet johtavat viharikoksiin, jotka horjuttavat yhteiskunnan turvallisuutta.